Kiitos vaimolleni rauhoittavasta kokemuksesta

Olimme perheen voimin viikon etelässä lomailemassa. Hotellihuone oli tietysti riemunkirjava sekoitus puolivanhaa ja vielä vanhempaa puuta, kaakelia, laminaattia ja kirjavia huonekaluja. Eteläeurooppalaiseen tapaan katukuvaa täytti sekoväriset rihkamakaupat yms. sälä.

Kun saavuimme kotiin, en voinut muuta kuin ihmetellä suu auki kotonamme vallitsevaa harmoniaa ja rauhaa. Vaaleita sävyjä, pehmeän ruskeaa ja tavarat siististi paikoillaan. En yhtään ihmettele, etteikö kodin rauhallisuudella ja siisteydellä olisi selkeä vaikutus ihmismielen rauhallisuuteen ja tyytyväisyyteen omaan elämäänsä. Kiitos tästä elämyksestä vaimolleni :-) 

Ruokaidea Juhannukseksi

Näin se kevät on mennyt ja kiirettä pitänyt niin ettei ole ehtinyt kirjoittelemaankaan. Kuitenkin nyt kun Juhannus on muutaman päivän päässä, ajattelin jakaa erään hyvin juhlavan ruokareseptin.

Tämä ruokalaji on erikoisuus, jonka ansiosta olen töissäkin saanut ansaittua huomiota ja kateellisia katseita, kun olen valmistanut ruokaani työpaikan kahvihuoneessa. Reseptin salaisuutena on sen raaka-aineet. Kaikkihan tietävät, että kun otetaan kaksi hyvää ainesta, niiden yhdistelmä on aina vähintäänkin yhtä hyvää kuin nämä raaka-aineet erikseen. Näinpä valitsin raaka-aineiksi pitsan ja hampurilaisen, ja lopputuloksena on silmiähivelevä pitsapurilainen.

En ymmärrä, mikseivät pitseriat tai hampurilaisbaarit ole tätä itse jo aiemmin keksineet. Voi tietysti olla, että tämän gourmet-annoksen maukkauden takana piilee nimenomaan einestuotteiden salaiset raaka-aineet.

Vinkki: Meilläpäin einesruoasta käytetään nimitystä "kertakäyttöruoka", eli siis "kertsipitsa" ja "kertsihampukka". Nämä nimitykset tuntuvat jotenkin herättävän aina hilpeyttä.

Aurinkolasien seuraava sukupolvi

Nyt kun helleraja on rikottu ja aurinko helottaa täydeltä terältä, moni suuntaa taas aurinkolasiostoksille. Suomessa aurinkolaseilta vaaditaan melkoista sopeutumiskykyä. Välillä paistaa täydeltä terältä, ja toisena hetkenä on taas hyvin synkkää ja sateista. Helppoon elämään tottunut asiakas ei haluaisi jatkuvasti olla puljaamassa aurinkolaseja pois päästä, ja etenkin jos nokalla pitää joka tapauksessa olla jonkinlaiset silmälasit, on elämä kesäaikaan yhtä lasien vaihtoa.

Aurinkolasivalmistajat ovat tähän saumaan kehitelleet itsestään tummenevia aurinkolaseja, mutta niiden ensimmäinen sukupolvi ei vielä täytä vaativampien käyttäjien toiveita. Kun aurinko alkaa paistamaan, lasit tummenevat melko hitaasti, ja kun aurinko taas menee pilveen, lasien kirkastumista saa odottaa sokkona hyvinkin pitkään. Lopputulos on usein se, ettei missään vaiheessa oikein ehdi kunnolla näkemään, kun valo ja pimeys taas vaihtavat paikkaa.

Minun aurinkolasini päättivät itse ratkaista tämän ongelman puolestani. Nyt voin vaihtaa tummennetun ja kirkkaan välillä silmänräpäyksessä, ilman lasien vaihtoa. Ja mikä parhainta, kuka tahansa voi "tuunata" omista aurinkolaseistaan seuraavan sukupolven lasit, ilman uusien aurinkolasien ostamisen tuskaa. Oheinen kuva kertonee, mistä on tarkalleen ottaen kyse:

Mörkö olohuoneessa

Lapset tykkää tästä sisustuselementistä, paitsi tietysti ihan pienimmät:

Kyseessä on tietysti kuntopyörä, joka muuntautuu aina saunaillan päätteeksi kuivatustelineeksi. Vihdoin järkevää käyttöä muuten niin yksinäistä elämää viettävälle kuntoiluvälineelle. Joissain kulttuureissa tosin hyödynnetään pyykkitelinettä tai oskarinoksaa tähän tarkoitukseen :-)

Ikea-ammattilainen

Kävin tänään työreissulla Hesassa ja paluumatkalla kävin Vantaan Ikeassa. Viime viikollakin kävin. Joskus käyn menomatkalla, ihan vain vaihtelun vuoksi. Olen töissä saanut Ikea-miehen maineen. Kun olen reissussa ja soittavat minulle, kysyvät ensiksi, olenko sattumalta Ikeassa. Kiusallisen usein olen.

Minusta on vuosien saatossa kehkeytynyt oikea Ikea-ammattilainen. Joskus kun kyllästyn nykyiseen työhöni, voisin ruveta täyspäiväiseksi Ikea-konsultiksi. Pystyn esim. ostoslistan perusteella kertomaan, kuinka monen minuutin Ikea-keikka on tiedossa. Työkaverini ovat hämmästyneet siitä, miten tarkasti oikeassa olen. Tiedän parin neliömetrin tarkkuudella kunkin tuotteen sijainnin tavaratalossa. Jos kerrot minulle tuotteen nimen, en selviä sen löytämisestä (ne ovat kaikki niin samanlaisia nimiä), mutta jos sanot "vessaharja", löydän tuotteen alta aikayksikön.

Voisin hyödyntää taitojani esim. siten, että toimisin drive-in-tiskinä Ikean edustalla. Kiireiset työmatkalaiset voisivat autolla jonoon tullessaan lukea mikrofonin ostoslistansa, ja saisivat muutaman minuutin päästä tavaransa suoraan takakonttiin toimitettuna. Tai elämysmatkailijoille voisin järjestää opastettuja ryhmäkierroksia Ikeaan. Tai rikkaille liikemiehille yksityisopetusta Ikea-ostelussa. Voisivat sitten myöhemmin röyhistellä taidoillaan vaimoilleen.

Voisin myös tehdä työmatkojeni yhteydessä bisnestä Ikealla. Olen silloin tällöin tuonut vaimoni pyynnöstä sukulaisille ja naapuruston kotiäideille heidän ostoksiaan Ikeasta samalla, kun tuon tavaroita omaan kotiini. Tästä voisi oikeasti tehdä bisneksen. Lisäpalveluna huonekalujen kasaaminen, siitäkin on sattumoisin kokemusta kertynyt melkoisesti.

Tarkemmin sanottuna tästä pitäisi tehdä bisnes, ei tätä kovin pitkään hymypalkalla jaksa tehdä. Varsinkaan kun hymyt tulevat näiden kotiäitien miehiltä, ja hymyssä on säälinsekainen lisämauste :-)

Kotiteatterin sulauttaminen sisustukseen

Monessa kodissa käydään varmasti kiivasta asemasotaa kotiteatterikaiuttimien sopimisesta olohuoneen sisustukseen. Lopullisen ratkaisun saa yleensä siten, että hankkii tai rakentaa talon, jossa on erillinen "leikkihuone" iskälle.

Meillä on ainakin toistaiseksi onnistuttu istuttamaan kotiteatterilaitteisto olohuoneeseen. Tästä todisteena ao. kuva:

Näyttää tosi viihtyisältä, eikö? Tosin eipä tuota kovin hyvin voi äänielämykseksi sanoa. Hankkimastamme 5.1-kaiutinpaketista on kaikki kajarit olohuoneessa, tosin keskikaiutin ja takakaiuttimet ovat säilytyslaatikossa sohvan alla. Kuten kuvasta näkyy, käytössä olevat etukaiuttimet on saatu hienosti maastoutettua kynttilälyhdyjen yms. taakse. Siellä ne ei häiritse tunnelmaa. Edes äänellään :-)

Subbarin sijoittamisesta olen kyllä ylpeä. Siitä kirjoitin toisessa kirjoituksessajo aiemmin (9.1.2010). Kyllä Ikeaa käy siitä kiittäminen, oikeasti.

Mutta ei käy valittaminen, minä sentään sain aikoinaan kotiteatterivetoomukseni läpi. Moni ei ole saanut. Heille tosin tiedoksi, että lapsiperheessä paras äänentoistoratkaisu on langattomat kuulokkeet. Hieno keksintö.

Henkilökohtainen kakku

Olen tullut siihen tulokseen, että vaimoni tekee liian hyviä kakkuja. En olisi ikinä uskonut, että tällaisesta asiasta pitäisi huolestua. Kuitenkin perheen kasvaessa sekä lukumääräisesti että pituusmitalla kuvattuna olen joutunut toteamaan, että kerta toisensa jälkeen itselleni jää aina pienempi pala kakkua kuin edellisellä kerralla.

Otetaan esimerkiksi vaikka yksi puolisoni bravuureista: mangokakku (resepti salainen, ks. kuva).

 

Niinpä, kelpaisi teillekin. Olen kuitenkin keksinyt, miten herkkukakuista saa sellaisia, että ne ei ainakaan pienemmille lapsille kelpaa. Kakuista pitää tehdä ällön näköisiä. Esimerkiksi edellisen kuvan mangokakusta saa vähemmällä mangotäytteellä aikaiseksi kananmunakakun (ks. alla oleva kuva). Se jää varmasti pieniltä lapsilta syömättä, vaikkakin makuelämys on riittävän hyvä verrattuna alkuperäiseen kakkuun. Hah!

Missä kaikki roina?

Oletko koskaan vieraillut kodissa, jossa on hyvin hillitty, harmoninen sisustus eikä missään näy tavarapaljoutta? Lehtihyllyssä on pari avotakkaa esillä ja sohvapöydällä vain yksi, ihan sisutusmielessä siihen ostettu kirja. Lattiat ovat puhtaat lasten leluista  eikä missään nurkissa ole kirjakasoja tai paikkaansa etsiviä tauluja tai peilejä.

Kun olet tutustumiskierroksella ko. kaltaisessa kodissa, kurkistapa "vahingossa" kodin vaatehuoneen tai varaston ovesta sisään. Suosittelen kuitenkin, että tätä tehdessä tapaturmavakuutuksesi on kunnossa. Todennäköistä on, että oven avatessasi päälle kaatuu koko kasa piiloon tungettuja tavaroita.

Meillä vieraillessasi ei kuitenkaan kannata kyseistä temppua tehdä. Ei meillä siellä mitään "luurankoja" ole. Kunhan vaan lämpimikseni tästä kirjoitin. Mielikuvituksen tuotetta koko juttu.

Ratkaisu suihkuverho-ongelmaan

Suihkuverhojen arkkiongelma on se, että ne liimautuvat jalkoihin kiinni. Suihkussa pitää olla hyvin tiukasti paikallaan, koska heti kun liikahdat, verho hyökkää kiinni ihoon.

Ratkaisun tähän ongelmaan ovat keksineet... yllätys yllätys, ruotsalaiset! Jotta suihkuverho ei tarttuisi ihoon kiinni, sitä pitää muuttaa parilla eri tavalla:

• se pitää saada kovemmaksi, jotta se ei luikertelisi ihoon kiinni
• se pitää saada painavemmaksi, jotta painovoima vetäisi sitä suoraan lattiaan päin

Nämä ominaisuudet voidaan tietysti saavuttaa tuotekehittelyllä, tai niinkuin oheisessa kuvassa (joka on jälleen aitoa ruotsalaista kuvamateriaalia) on ratkaistu: ylläpitämällä pitkäjänteisesti suurta kosteutta ja likaisuutta. Kuvan suihkuverho on kerännyt niin paljon hometta, että se on muuttunut kovaksi ja painavaksi. Helppoa ja kätevää.

Tämä taisikin olla viimeinen juttu rakkaan naapurimaamme kekseliäästä sisustusmuodista. Ainakin ennen seuraavaa vierailuamme Ruotsissa.

Huh huh, tai siis hyh hyh!

Olin eilen illalla kaikessa rauhassa (lue: unen rajamailla) sängyssä lukemassa Sinuhe egyptiläistä kun puolisoni totesi, että nykyään näyttävät suunnittelevan sellaisia makuuhuoneita, joissa on vessa samassa. Siis ihan pönttö, samassa tilassa ilman mitään väliseinää. Tai selitystä. Kuulemma joissain sisustuslehdissä on ollut kuvia moisesta. Uskomatonta.

Sen vielä ymmärrän, että joku haluaisi laittaa ammeen makkariin, mutta ihan oikeasti... kyllä itse ainakin haluan mieluummin herätä aamukahvin tuoksuun kuin aamu***kan lemuun. Noh, meitä on moneksi.

Miten voi olla tv-taso ilman reikiä taustalevyssä???

Tällaistakin voi tapahtua. Ostimme joskus aikanaan muistaakseni Askosta puunvärisen tv-tason, jossa oli kätevästi sekä laatikostoa että avotilaa teknisiä vempeleitä varten. Eipä tullut mieleen ajoissa tarkistaa, onko tv-tason taustalevyssä tai päällislevyssä jossain huomaamattomassa paikassa valmiina reikiä johtojen vientiä varten. Miten joku voi suunnitella tv-tason, jossa dvd-soittimet ja videolaitteet (siihen aikaan kun sen ostimme) ei ole yhteydessä televisioon? Vai oliko tarkoituksena, että piuhat vedetään komeasti etukautta telkkariin?

Noh, kaipa siinä saa itseäänkin syyttää, olisihan se ollut suht helppo tehdä taustalevyyn reiät johtoja varten ennen kuin se naulattiin muuhun tasoon kiinni. Mutta arvaa vaan, tajuttiinko ajoissa... noei. Meni aika ähräämiseksi, kun piti ahtautua tason ja seinän väliin jälkikäteen, kun kaikki tavarat oli jo laitettu tason laatikostoihin ja päälle, mukaanlukien yli 50kg painava putki-laajakuvatelkkari. Siinä vaiheessa tasoa kun ei enää kovin helposti nosteltu irti seinästä. Taustalevyyn piti tehdä ensin poralla reikiä, joiden kautta sain aikaiseksi ison reiän sahaamalla. Ja käytettävissä oli tietysti vain käsin veivattava pora, joka oli pitkäaikaislainassa iskältä, kun ei siinä vaiheessa ollut itselle vielä ehtinyt kertyä juurikaan omia työkaluja.

Mutta vinkiksi siis tv-tason ostajille, että tuollaisetkin asiat kannattaa tarkistaa ennen ostoa, tai viimeistään ennen tason kasaamista. Pari vuotta sitten ostimme uuden, leveämmän, valkoisen tv-tason Ikeasta. Se on kyllä kätevä, on riittävän isot reiät takana vaikka useamman scart-kaapelin vetämiseen kustakin reiästä. Ja mikä parasta, siinä on niin isot kaapit, että sain jopa subbarin (siis kotiteatterin bassokaiuttimen) piilotettua yhteen kaappiin. Nyt yritän parhaani mukaan käyttää tv-tason leveyttä (n. 2m) hyväkseni perustellakseni, että kyllä siihen sopisi 42-tuumainen telkkari huomattavasti paremmin kuin 32-tuumainen *hih*

Käytännöllisyyttä keittiöön

Oletko koskaan yrittänyt etsiä tyylikästä ja innovatiivista veitsitelinettä keittiöön? Jotain samalla idealla toimivaa kuin pöytätasoon integroitu keittolevy tai keittiön kalusteoven taakse piilotettu astianpesukone. Ruotsalaiset ovat keksineet tähän oivan ratkaisun, jota oheinen kuva selventää. Kuva on siis aitoa göteborgilaista kotimiljöötä.

Kuvan veitsiteline on harvinaisen kätevä, sulautuu sisustukseen ja työkalut ovat aina käden ulottuvilla tiskipöydän ja hellan lähistöllä. Ja kiireiselle kotikokille vinkiksi: jos et ehdi aina tiskata veitsiä, voit työntää ne telineeseen likaisena. Hellan lämmittäessä veitset kuivuu nopeasti ja kuivuneet kököt voi aina pyyhkiä pois vedettäessä veitsi ulos telineestä. Nerokasta!

Rohkeutta sisustusostoksiin

Parempi puoliskoni lähti joulun välipäivinä alennusmyynteihin kavereidensa kanssa, niin kuin tapana yleensä on. Ostospäivä oli ollut onnistunut, kotiin tultiin painavien kassien kanssa ja olipa matkalla osuttu myös sisustusliikkeen loppuunmyyntiin, josta mukaan oli tarttunut yhtä ja toista.

Kävi samalla ilmi, että osa ostoskavereista oli päättänyt piilottaa ostoksiaan miehiltään, ettei tulisi sanomista. Oma vaimoni ei siis näin menettele. Kai. Mikä sitten selitykseksi, kun mies löytääkin ostospiilon? Todennäköisti siinä tilanteessa sanotaan vain, että "Ai ne... ne on jo joskus kauan sitten hankittuja, ei vaan ole vielä löytynyt sopivaa vanhaa hattuhyllyä, johon ne voisi laittaa esille." Miehet, kuulostaako tutulta?

Kovasti pistää mietityttämään, että mikä on pielessä kun ostoksia pitää piilottaa puolisoltaan... Syynä on todennäköisesti joko se, että rahaa kulutetaan puolison mielestä liikaa suhteutettuna säästöihin, tai sitten kulutuskohde ei vaan ole miehen mielestä järkevä.

Miksi minun mielestä vaimoni sisustusshoppailu sitten on täysin ok? Ensinnäkin minulle tulee itselleni hyvä olo siitä, kun vaimoni on hyvällä mielellä löydettyään kauniita sisustustavaroita ja kyllähän kaunis koti on kaikkien mielestä kiva juttu. Ja toisaalta, meillä raha-asiat on selkeästi jaettu, minä vastaan pääasiallisesti sen hankkimisesta ja puolisoni sen käyttämisestä, siis koko perheen ostoksista. Eli suomeksi sanottuna, eihän minulla ole hajuakaan tilisaldoistamme, joten en voi myöskään ottaa kovin kärkevästi kantaa siihen, onko tehdyt ostokset järkeviä. Luotan tässäkin asiassa täysin puolisooni. Ja suosittelen tätä muillekin.